Kaksi norsutunikaa

Olemme lähdössä koko  perheen voimin huomenna Pohjanmaalle kyläilemään ja sain juuri ajoissa valmiiksi norsutunikan (tai ehkä paremminkin mekon) perheen vajaa 2-vuotiaalle neitokaiselle. Samalla surautin myös omalle tytölle tunikan samoista kankaista, hieman varioiden. Näin tuli käytettyä tehokkaasti kaksi kangaspalaa: Saksasta Michas Stoffeckelta tilattu norsutrikoo sekä Royal-Tuotteen pehmoinen pinkki joustofrotee (josta on jo olemassa omalle tytölle legginssit).

Etualalla oleva tunika menee lahjaksi ja siihen taiteilin eteen pienen taskun piristykseksi. Ei mitenkään mahdoton homma, voisi tehdä jatkossa oman tytön vaatteisiinkin. Myös paidan hihansuut ovat joustista, vain pääntie perinteistä resoria. 

Oman tytön tunikassa puolestaan etu- ja takakappale norsua, hihat puoliksi joustista, puoliksi trikoota. Mittailin pitkään, miten paidat olisi järkevintä toteuttaa niin, että kangas riittää ja molemmista tulee kivan näköiset. Olen lopputulokseen ihan tyytyväinen, toivottavasti ovat mieluiset myös käyttäjilleen! Koko molemmissa n.86/92cm. Oman neidin tunika aavistuksen suurempi, koska ystävän tytär on kooltaan tosi pieni - vaikkei meidän neitiäkään isoksi voi sanoa. Meille jäävän puseron hihoihin olisin kyllä halunnut lisää pituutta, mutta kangasta ei ollut enempää. No, paita on sopiva juuri nyt eli heti vaan käyttöön!

Lopuksi vielä yhteinen kiitos kaikille kommenttinsa jättäneille ja tervetuloa uusille lukijoille! Tosi kiva huomata, että joku muukin kuin minä käy täällä välillä kurkkimassa..! ;) 

Sydänhaalari ja salainen kangaspaketti

Tilasin Ikasyriltä ihanaa vihreää sydänvelouria tietämättä tarkkaan, mitä siitä tekisin - tunikan varmaankin. Kangasta aikani katseltuani totesin, etten haluakaan tehdä mekkoa, vaan ihkaensimmäisen haalarin! Asiaan vaikutti myös erilaisten suloisten haalarihousujen näkeminen monissa blogeissa. Totesin, että nyt on varmaankin viimeinen mahdollisuus tehdä meidän kohta 2,5-vuotiaalle neidille haalari. Ja ihana tuli, vaikka itse sanonkin! Kaava on oma muokkaus Ottobren mustikkahaalarista (6/2009), koko hoikka 92cm. Resoripuntit ja solmittavat nauhat olalla tekevät pöksyistä toivottavasti varsin pitkäikäiset. Yläosan kanttaukset ja solmimisnauhat ovat ns.trikoovinokanttia, jota löysin Jätti-Rätistä. Ohutta ja helppoa ommella, kun ei venynyt samalla tavalla kuin resori.

Neiti oli hieman meneväisellä tuulella, joten sovituskuvat olivat tätä luokkaa:

Muutama muukin keskeneräinen ompelus on saatu valmiiksi, mutta niistä myöhemmin. Tähän täytyy kuitenkin vielä hehkuttaa tänään saapunutta Ikasyrin Salaista kangaspakettia, jonka tilasin  puoliksi Ikuisen vauvakuumeilijan kanssa. Mahtava sisältö, parempi kuin uskalsin odottaa! Tässä kuva paketin sisällöstä (lisäksi mukana oli vielä valko-punainen caravantrikoo, joka ei jäänyt minulle):

Tuota pinkkiä konetrikoota ja sitä caravan-kangasta oli n.50cm:n pätkät, muita 60cm tai enemmän. Ainoa omasta näkökulmastani vähän tylsempi kangas on tuo oikean alakulman vaaleansininen joustis, mutta voi olla, että yritän värjätä sen jossain vaiheessa!? Se on sellaista aika ohutta ja pehmeää, joten voisi olla kiva kesävaatteeksi - taidan jättää ideat muhimaan. Myöskään tuolle ihanaiselle autovelourille ei vielä ole suunnitelmia, mutta jos en käytä sitä itse, löytyy sille varmasti halukkaita ottajia..! ;)

Kangashamsteri ompelupisteineen

Viime aikoina on tullut enemmänkin hamstrattua kankaita kuin ommeltua (niin kuin viime postauksessa taisin mainita). Löysin fb:n Kangashamsterit ja Ompeluelämää -ryhmät, mitkä ovat kyllä saaneet minut koukuttumaan facebookiin, jota aiemmin en juurikaan käyttänyt..! Kangashamstereiden kautta olen jo tehnyt muutaman onnistuneen kangasvaihdon ja ompeluelämää-ryhmästä saa hyviä vinkkejä mihin tahansa ompelupulmaan sekä houkuttelevia linkkejä erinäisiin kangastarjouksiin. Huomenna olisi tarkoitus tilata puoliksi kaverin kanssa Ikasyrin salainen kangaspaketti - saa nähdä ehdimmekö napata omamme..!?

Tässä hieman kuvallista infoa viimeisimmistä kangashankinnoista ja -vaihdoista:

Kolme vasemmanpuoleista kuviotrikoota Saksasta Michas Stoffeckelta tilattuja - kiitos Pintselle kimppatilauksen järjestämisestä! Omaksi puolustukseksi sanottakoon, että kaksi reunimmaista (ketut ja krokot) menevät siskonpoikien paitoihin eli ihan kaikki eivät ole omaan käyttöön tarkoitettuja.. Oikealla vielä pala Ikasyrin puputrikoota, joka tuli vaihdossa Kangashamstereista.

Tässä kuvassa vasemmalta alkaen Royal-tuotteelta tilattu pinkki/fuksia velour, Nanson "satukaupunki"trikoo (saatu vaihdossa), ihana oranssipohjainen Muru-neulos (ostettu Kestovaippainfon kirpputoripalstalta) sekä vihreä sydänvelour Ikasyriltä (myöskin Pintsen kautta). 

Osalle kankaista on jo käyttökohde tiedossa, osa jäänee ainakin hetkeksi kaappiin marinoitumaan. Kun sain käsiini tuon ihanan Murun vink-kankaan rupesin suunnittelemaan siitä vuoritettua hupparia/takkia tytölle. Tosin kangasta on sen verran vähän, että huppu jää uupumaan, joten sitä täytyy metsästää lisää ennen tositoimiin ryhtymistä. Kangas on kuitenkin aika paksua ja napakkaa, joten kuvittelisin sen sopivan hyvin takin materiaaliksi. Mietinnässä on vielä sisäpuolen materiaali: laittaisinko ihan tikkivuoren, vai jotain sellaista "karvakangasta" - vai ihan vain fleecea..!? Ideoita ja hyviä kaavavinkkejä saa mieluusti antaa, koon 92/98 takki siis suunnitelmissa.

Tässä kohtaa voisin myös esitellä kankaitten säilytyspaikan, ompelupisteeni. Idea omasta ompelupisteestä lähti miehen valituksesta olohuoneen pöydälle kerääntyvistä ompelukoneesta, kankaista ja tarvikkeista. Tavaroitten esiin ottaminen oli (mukamas) aina sen verran työlästä, ettei niitä viitsinyt jokaisen käyttökerran jälkeen korjata pois - varsinkin kun työn alla olevia ompeluksia sai harvoin kerralla valmiiksi. Eli olkkari oli auttamattomasti sekaisen näköinen aina kun jokin ompeluprojekti oli kesken (suhteellisen usein siis). Lisäksi satuin törmäämään Mari O'Netin blogissa ompelunurkkauksen esittelyyn - ja siitä se ajatus sitten lähti! =) Hoksasin, että voisin saada itselleni vastaavan pisteen yhdistettyyn lasten/harrastehuoneeseen. Siellä on paljon 70-luvun asussa olevaa kaappitilaa, joka oli vähän tehottomassa käytössä. Niinpä pienen pohdiskelun jälkeen - ja miehen suosiollisella avustuksella - kävimme hakemassa Ikeasta juuri sopivankokoisen pöydän ja tuunasimme kaapista ompelupisteen. Nurkkaus on ollut kovassa käytössä jo muutaman kuukauden ja todettu oikein toimivaksi. Tavaroiden järjestely laatikkoon ja kaappiin on edelleen vaiheessa, mutta hiljaa hyvä tulee.. Parasta on, että molemmat koneet mahtuvat pöydälle yhtä aikaa, joten voin vaihtaa koneesta toiseen "lennossa".

Koneeni ovat vuosituhannen vaihteesta oleva perus-Singer sekä tänä kesänä ostettu Berninan 700D-saumuri. Ihan kelpo pelejä molemmat, saumuriini olen erityisen rakastunut (kuten blogin nimestä ja aiemmista postauksista voi päätellä). Ompelukone on helppokäyttöinen, mutta sen huonoihin puoliin kuuluvat erittäin heikko ohjekirja, automaattinen langankireyden säädin (jossa ei voi säätää erikseen ylä- ja alalankaa) sekä se, että paininjalan puristusta ei voi säätää. Toisaalta olen kyllä onnistunut saamaan kaikille kankaille ihan hyvän tikin ja viimeisin aplikointiyrityksenikin sujui aiempaa paremmin, joten eiköhän tuo kone palvele meikäläisen käyttötarkoituksia vallan mainiosti vielä tovin.

Kankaiden paikka on siis kaapin ylähyllyllä ja olen järjestänyt ne materiaalin ja käyttötilanteen mukaan omiin pinoihinsa, niin että oikealla näkyvässä pinossa ovat valmiiksi leikatut jaa keskeneräiset ompelukset, siitä seuraavana pienet kangaspalat/jämät, keskellä käyttämättömät kankaat ja vasemmalla puuvilla- ja sisustuskankaat. Lisäksi vasemmassa reunassa on kori, jossa säilytän neulelankojani - neulomuspostaus onkin muuten tiedossa (toivottavasti!) lähiaikoina.

Kaavojen piirtämistä ja kankaiden leikkaamistahan ei tämän ompelupisteen ääressä voi tehdä, joten mies joutuu edelleen sietämään erinäisiä kangasmyttyjä ja irrallisia kaavoja olohuoneen pöydällä.. Mutta vähemmällä marinalla on selvitty - ja on tuo oma ompelupiste vaan niin ihana! =)