Groovy kellohame

Majapuun supersuloisesta tyttö ja nukenrattaat-uutuusvelourista syntyi kellohame neidille Ottobren Groovy-kaavan (4/12) pohjalta. Hieman otin leveydestä pois ja silti tuli erittäin reilusti liehuva helma. Vyötärön rypytin ohjeen mukaan ensin framilonilla. Helmaan tikkasin valkoista trikookanttinauhaa (käänteen sijaan). Ihana tuli - sekä äidin että tyttären mielestä! 

Ja ei muuta kun tanssimaan!

Arvontatulos ja bambimekko

Ensin tietysti tärkein eli 1-vuotisarvonnan tulos. Kiitos kaikille osallistujille, eilen suoritetulla perinteisellä lappuarvonnalla voittajiksi valikoituivat:

1. jatta kommentillaan: "Onnea vuosikkaalle:D Kahdella arvalla ja molemmille palkinnoille löytyisi käyttöä, mikäli onnetar on suosiollinen :)"

ja

2. Nuksu kommentilla: "Mukana kakkospalkinnon arvonnassa!"

Jatalle lähtee siis Pipo ja huivi -setti ja Nuksu on onnekas ylläripussukan voittaja! Laittakaahan molemmat viestiä osoitteeseen emvill83@gmail.com, niin saadaan palkinnot työn alle ja matkaan..! :)

Marraskuun hämärään valmistui kesäisen pirtsakka mekko Metsolan keltaisesta bambitrikoosta. Tyttö on muutaman kerran pyytänyt aamulla päälleen "mekkoa", mutta pitkähihaisia on tullut tehtyä viime aikoina lähinnä paita- tai tunikapituudessa, joten ei muuta kuin vastaamaan nuoren neidin pyyntöön. Kaavaksi valikoitui uusimman Ottobren Talvikki, jota muokkasin omaan käyttöön sopivaksi: otin leveyden tähän 98/104cm mekkoon koosta 86cm ja kavensin vielä leikatessa taitteelta sekä tietysti lisäsin reilusti pituutta sekä helmaan että hihoihin, jotka näyttivät alkuperäisessä mallissa melko nafteilta. Lisäksi päädyin laittamaan helmaan framilon-rypytyksen kanttauksen alle, jolloin mekosta tuli pussimainen. Alunperin suunnittelin laittavani keltaiset kanttaukset, mutta mekkoa ommellessani tulin siihen tulokseen, että se vaatii pienen piristysruiskeen räväkänväristen kanttien muodossa. Valitsemani vadelmanpunainen sopii mielestäni kivasti ja lopputulos on kaiken kaikkiaan onnistunut.

Hihat pussittavat kivasti ja raitatrikoo sopii hienosti yhteen bambien kanssa.  Uusi kaavakokeilu osoittautui siis käyttökelpoiseksi, mutta kannattaa tosiaan huomioida, että alkuperäinen (velourille suunniteltu) kaava  kuuluu sarjaan "leveä vauvamalli". Kuten sovituskuvasta näkee, helma on kavennuksen jälkeenkin varsin reilu ja pituutta on runsaasti, joten mekon käyttöaika tulee toivottavasti olemaan pitkä. 

Pöllöpipo ja talvista iloa

Tämä punaisesta TeeTeen Taiga-langasta Ruttu-Nutun ohjetta mukaillen virkattu myssy on ollut viimeistelyä vaille valmis jo tovin. Eilen otin itseäni niskasta kiinni ja tänään neiti lähti tyytyväisenä pipo päässään päiväkotiin. Virkkausta en ole koulukäsitöiden jälkeen harrastanut ollenkaan, mutta pieni nettiohjeiden selaaminen auttoi alkuun. Kivaa touhua tuo isolla (muistaakseni 8mm) koukulla virkkaaminen: nopeaa ja helppoa. Yksityiskohdatkin syntyivät ilman suurempia vaikeuksia silmämääräisesti mallaillen.

Lopputulos on ihana, pehmoinen, lämmin ja suloinen. Kiitos Ruttu-Nutulle jälleen kerran inspiroivasta esimerkistä ja hyvästä ohjeesta!

Lisäksi viimepäivinä on valmistunut muutama tunika. Tänään neidin päälle pääsi Sampsukan talvi-ilotrikoosta ja ohuesta, vaihtarina saadusta raitajoustiksesta rakenneltu setti. Laitoin paitaan tummanruskeat kanttaukset, myös helmaan, mikä toi mielestäni kivaa ilmettä muuten aika vaaleaan kokonaisuuteen. Leggarien lahkeensuuhun kokeilin tamppia, mutten jaksanut väsätä sitä ihan Ottobren ohjeen mukaisesti. Muuten  toimivat pöksyt, mutta paha kyllä turhan naftit jo valmiiksi. Onneksi tytön vaatekaapista löytyy tunikaan sopivat oranssit velourhousut ja tummanruskeat velourlegginsit ovat suunnitelmissa talven varalle.

Muistakaahan osallistua arvontaan, osallistujia on sen verran vähän, että nyt on hyvät saumat voittaa..! :)

1-vuotisarvonta!

Aloitin blogin pitämisen tasan vuosi sitten, joten eiköhän nyt ole aika ensimmäisen pienen arvonnan. Arvonta on käynnissä viikon tästä eteenpäin eli 11.-18.11.2012 ja siihen voivat osallistua aktiiviset lukijat (joko lukijapaaneliin kuuluvat tai oman bloginsa sivupalkissa blogiani seuraavat). Myös arvonnan aikana voi toki liittyä lukijaksi. Yhden arvan saa kommentoimalla tätä postausta ja ilmoittamalla, kumpaa palkintoa tavoittelee. Toisen arvan voi lunastaa linkittämällä arvontakuvan. Muista siis mainita, monella arvalla osallistut!

1. palkinto on kuvassa näkyvä setti: raidallinen trikooneulospipo n.52-54cm päähän ja kolmiohuivi, jossa neppikiinnitys. Molemmissa vuorena valkoinen puuvillavelour.

2. palkinto tulee olemaan itse väkertämäni ylläripussukka. Koko-, väri- ja tyylitoiveita saa mielellään esittää, toteutan niitä mahdollisuuksien ja oman tulkintani mukaan..! :)

Arpaonnea kaikille!

Laulukaloja huppumekossa

Voitin jo kesällä - ensimmäistä kertaa ikinä nettikarkeloissa - Selian blogiarvonnassa 20 euron lahjakortin heidän verkkokauppaansa. Ajattelin heti, että ostan jotain ihanaa kangasta ja jätin tarkoituksella lahjakortin odottamaan syksyn uutuuskankaita. Alunperin meinasin ostaa PaaPiin suunnittelemaa suloista kettutrikoota, mutta se loppui kesken ennen kuin ehdin tilaamaan, joten jäin odottelemaan Selian omaa uutuuskuosia. Ja odotus tosiaan palkittiin: laulukalajoustis on aivan mahtavaa! Keltainen väri kuuluu tunnetusti suosikkeihini, sininen ei niinkään. Tämä tummansinisen ja keltaoranssin yhdistelmä on kuitenkin  hieno ja kalojen reilu koko miellyttää. 

Isokokoiset kalat halusivat uiskentelemaan jonkin sortin huppariin ja pitkällisen pohdinnan tuloksena päädyin tähän "tuplahihaiseen" huppumekkoon. Ensin ajattelin tavallista liivimekkoa, sitten hupullista liivimekkoa ja loppujen lopuksi - käytännöllisyyden nimissä - pitkähihaista huppumekkoa. Liivimekkoja tulee puettua tytölle aika harvoin, koska sopivan värisiä alle laitettavia yksivärisiä paitoja ei juuri ole (lue: pitäisi ostaa tai tehdä, enkä ole saanut aikaiseksi kumpaakaan). En kuitenkaan halunnut mekkoon pelkkiä kaloja, joten lisäsin hihoihin ja huppuun Saksasta tilattua keltaista trikoota, joka sopii mielestäni kauniisti joustofroteen sävyihin. Kaava on oma sovellus ja kokoa mekolla suunnilleen 98/104cm. Tykkään!

Feikkiä?

AlbaBabyn lastenvaatemallisto on mielestäni ihana, mutten raaski ostaa neidille aitoa asua - joten inspiroiduin tekemään omia kokeiluja. Samantyyppisiä on tehnyt moni ja muistan aikanaan törmänneeni merkkiin Lillaphantin blogissa, josta löytyy ihastuttava Alba-henkinen setti. 

Ensimmäiseen asukokonaisuuteen valikoitui väriksi näyttävä keltaisen ja violetin yhdistelmä. Paidan paksu ja napakka puuvillaribbi löytyi EK:sta ja housujen velour kotiutui taannoin Saksasta. "Albahenkeä" asuun tuovat raglansaumojen tereet ja housujen kestoprässit. Moisia virityksiä en ollut koskaan aiemmin kokeillutkaan eli lähdin reippaasti ilman sen kummempia ohjeistuksia yrittämään. Ja onnistuihan ne! 

Tällaisessa "60-lukulaisessa" kuvassa asu näyttää juuri sopivan retrolta, eikö?

Toisen asukokonaisuuden ei ollut varsinaisesti tarkoitus näyttää Albalta, mutta hyödynsin siinä samoja yksityiskohtia: tereitä ja kestoprässejä. Mukavasti antavat prässit yksinkertaisille perushousuille ilmettä, itse kun olen laiska tekemään taskuja tai muita "työläitä" yksityiskohtia. 

Molemmissa asuissa on reilusti kasvunvaraa - ehkä vähän liikaakin muistuttaakseen AlbaBabyn ihonmyötäisiä malleja, mutta olen kaiken kaikkiaan oikein tyytyväinen lopputulokseen.

Vino pino

Taisin jo aiemmin mainita, että olen väsännyt siskonpojille perusvaatetta syksyyn ja talveen. Nyt on pino paitoja paketoitu ja postitettu. Sävymaailmaan valikoitui (sattumalta) paljon turkoosia ja limenvihreää sekä lisämausteena tummanruskeaa. Muuten sain täysin vapaat kädet kankaiden ja mallien suhteen, ainoa toivekuosi oli kohta kaksivuotiaalle pojalle pyydetty omppu-paita, poika kun tykkää kovasti ompuista sekä "omppu-pomppu"-loruilusta. Onneksi Royalkestojen valikoimasta löytyi herkullinen omenatrikoo, nam!

Vasemmalla olevat paidat siis pikkuveljelle koossa 92cm ja oikeanpuoleiset isoveikalle kokoa 104/110cm. Pieniä harmeja viimeistelyssä, mm. helmojen kaksoisneulaompelu takkuili ja apilapaidan pääntiestä tuli turhan iso. Kaiken kaikkiaan kuitenkin kivoja peruspaitoja - toivottavasti myös pojat (ja poikien äiti) tykkäävät!

Piraattijersey ja yhteensopivat kilpikonnat Kameleont Designin eli mjukatygerin valikoimista, samoin apilat. Hauska robottikangas tuli Saksasta Michas Stoffecken yllätyspaketissa, resorit Royalkestoilta. Kaavana paidoissa uusimman lasten Ottobren Little Lamb-raglanpaita, joka vaikuttaisi tutun Papanan "isoveljeltä".

Myös vihreäpohjainen Take-a-ride-jersey kotiutui Saksasta, yksiväriset trikoot paikallisten kangaskauppojen valikoimista. Kaavana se alkuperäinen, hyväksi todettu Papana.

Ajoneuvopaita raitataskuin ja -hihansuin sekä perusvelourpöksyt isoveljelle. Konekangas Kameleontilta, ihanan pehmeä ja kauniin sävyinen velour kirpputorilöytö Kouvolan Kylähullusta.

Ja lopuksi vielä 92 senttinen fleeceasu, joka kuuluu sarjaan "ei mennyt ihan niin kuin Strömsössä". Ensinnäkin minulta puuttui varsinainen kerrastokaava, joten päätin leikata housut leggarikaavaa mukaillen. No, lopputuloksena oma tyttö sai fleecelegginsit - eivät olisi tainneet vaippaa käyttävälle serkkupojalle mennä jalkaankaan.. Onneksi kangasta oli vielä sopivasti jäljellä, joten uusi yritys Saimi-kaavan pohjalta. Huomattavasti parempi ratkaisu. Mutta ei siinä vielä kaikki: takki se vasta murheenkryyni olikin. Muokkasin takin Papana-kaavan pohjalta ja lisäsin piristykseksi resorista tereet raglansaumoihin ja kanttauksen vetskarin reunaan. Tyytyväisenä kiinnitin vetoketjun (joskin tuskailin vähän tuon yläreunan kanssa, kun sovelsin senkin ihan itse). Kunnes tajusin - pusakan ollessa jo käytännössä katsoen valmis - että olin tyytyväisenä valinnut takkiin umpivetskan! Tiesin kyllä alusta asti vallan hyvin, että kyseessä oli umpivetoketju, mutten missään vaiheessa ajatellut, ettei se oikein sovi takkiin..! No, siskoni lohdutti minua sanoen, että nythän se on helpompi pukea, kun ei tarvitse metsästää vetskarin päätä. Onneksi tuo moka nyt ei estä puvun käyttöä eikä edes näy lopputuloksessa, mutta kyllähän oma ajattelemattomuus ottaa päähän.

Pienille ja hennoille

Nämä viisi pikkuruista trikootakkia (n. kokoa 40/45cm) matkaavat ensi viikolla TYKS:n keskolaan yhdessä lähes kahdensadan muun vapaaehtoisvoimin ommellun vaatekappaleen kanssa. Projekti sai alkunsa paikallisesta Ompeluelämää-ryhmästä ja vetovastuun kaavoittamisesta ja muista käytännön järjestelyista otti Kotikolon Emmi. Kaikki asut suunniteltiin yhdessä osastonhoitajan kanssa keskolan tarpeita vastaaviksi. Toivottavasti vaatteet pääsevät kovaan käyttöön ja piristävät sairaalan (harmaata) arkea!

"Pieni ja hento ote - siinä kaikki."

Tähdellistä pinkkiä

Nyt on meneillään perusvaatevaraston täydennyskausi. Monet edelleen käytössä olevista suosikkivaatteista on tehty jo viime vuoden puolella ja niissä alkaa uhkaavasti loppua hihoista ja lahkeista pituus kesken.. Joten nyt tehtaillaan uusia käyttövaatteita tutuiksi tulleilla ja hyväksi todetuilla kaavoilla. Hieman tylsää blogattavaa siis, mutta laitetaan nyt kuvaa joistakin tuotoksista, ettei ihan kirjoittelu lopahda.

Tämä peruspaita oli aiemmin hieman pidemmän mallinen tunika, jossa oli valkoiset resorit. Resorit kuitenkin ottivat pesussa väriä, joten päätin suosiolla vaihtaa ne pinkeiksi - tai oikeastaan väri on vadelmanpunainen ja löysin resorin Royalkestojen valikoimista. Ihana apilavelour on aikoinaan muistaakseni Royal-tuotteelta tilattu.

Tästä tähtipaidasta tuli ihan hauska, vaikka kuva nyt ei kovin hääppöinen olekaan (laiskana en jaksanut juuri käsitellä kuvia ja muutenkin niiden laatu on vähän mitä sattuu: ihan eri värit ja valot kuvissa, vaikka ne on samaan aikaan samassa paikassa otettu). Tähtitrikoot JNY:ltä ja taskun teko-ohje Lillaphantin blogista.

Lisäksi tein paidoille kaveriksi vadelmanpunaiset Saimi-pöksyt sekä pinkin peruspaidan ja (kuvasta puuttuvat) leggarit vaikkapa kauan sitten valmistuneen apinaliivarin kanssa pidettäväksi. Paidan helmaan silitin piristykseksi Karnaluksista ostetun Minni-applikaatiokuvan - ja tyttö tykkää.

Raikasta raitaa ja pirteää palloa

Hiljaiselo blogissa sen kun jatkuu - saa nähdä, mitä työharjoittelun päättyminen ja alkava syksy tuovat tullessaan: loppuuko koko blogin pitäminen saamattomuuteen vai iskeekö inspiraatio..!?

Tarkoitukseni oli viettää elokuussa kankaaton kuukausi osa II - ja kyllähän mä sen oikeastaan vietinkin eli ostin vain välittömään tarpeeseen. Harmi vaan, että kangaspinot eivät juurikaan pienentyneet, sillä uusia ompeluksia valmistui harmittavan vähän. Tässä nyt muutama omalle tytölle syntynyt vaate, siskonpojille väkerretyistä seteistä lisää myöhemmin syksyllä.

Tämä pirtsakka raitapusakka pääsi heti äidin suosikkilistalle, ihanaa väri-ilottelua! Kaavana Ottobren Helicopter fox, koko noin 98cm. Kaavaa muokkasin lähinnä siten, että siirsin napituksen toiseen reunaan ja lisäsin hihansuihin resorit käyttöikää pidentämään. Ihanan pehmoisen ja ohuen "kesävelourin" sain kotiutettua keväällä FB:n kangashamsterien kautta. Pala oli sen kokoinen, että mietin pitkään, mitä siitä tekisin. Ajattelin ensin hihatonta huppumekkoa KiKiDuun blogin innoittamana, mutta ounailin, ettei sitä tulisi käytettyä kovin usein. Pitkähihaista hupparia kankaasta ei olisi saanut ja ajattelin, että huputon takki on itse asiassa monikäyttöinen: kesällä mukava sellaisenaan, talvella näppärä välikerros tarvittaessa. Ja lopputulos on kyllä mieluinen eli kannatti miettiä ja marinoida rauhassa! Kasvunvaraakin on sen verran, että menee varmaan ensi kesänäkin (olettaen, että tyttö kasvaa edelleen tuttua, maltillista vauhtiaan).

Toinen väripläjäys syntyi vihreäpohjaisesta tonttumetsäkankaasta ja punavalkopilkuista, jotka sopivat hyvin yhteen kärpässienitalon kanssa. Lisämausteeksi ompelin kaksi taskua ja kokeilin helman huolitteluun "harakanvarvasommelta". Valitettavasti yhteistyö ompelukoneeni kanssa ei viime aikoina ole ollut ihan saumatonta, eikä tähän työhönkään voi läheltä katsottuna ihan tyytyväinen olla. Tuo alareunan tikkaus nyt on törkeän aaltoileva, se näkyy kuvastakin (ja johtuu tietysti ihan ompelijasta, vaikkei konekaan ihan kunnolla toiminut). Kaksoisneulan kanssa taisteluun olen jossain määrin kyllästynyt: kanttaukset sujuvat vielä kohtuullisen hyvin, kun kangasta on reilummin, mutta helmakäänteet yms. ohuen trikoon ompelut ovat yhtä tuskaa. Yksi syyllinen on luultavasti myös liian kova paininjalan puristus, jota Singerissäni ei valitettavasti saa itse säädettyä. Peitetikkikoneesta haaveilen, mutta se pysyy luultavasti vain haaveena vielä jonkin aikaa..

Lopuksi vielä onnistunut kokeilu: sain elokuun aikana oman naruolkainhaalarin kaavoitettua. Lähdin liikkeelle aiemmin tekemistäni sydänhaalareista ja muokkasin mallin mm. sivusaumattomaksi. Muutamat pöksyt on nyt hurautettu ja osa niistä matkannut jo maailmalle käyttökokemuksia odottamaan. Pientä hiomista kaava vielä vaatii, mutta kaiken kaikkiaan olen kyllä tyytyväinen saavutukseeni. 

Racerback -leppikset

Kiitos kaikista ihanista kommenteista, joita viimeisimpään blogitekstiin tuli hurjasti! Yritän olla syksyllä ahkerampi bloggaaja: suunnitelmia tuleviin asuihin on jo roppakaupalla, kunhan vain saisi aikaa ja inspiraatiota toteuttaa niitä.

Tässä kuitenkin vielä varsin kesäinen kokeilu: Racerback dress Kameleont designin suloisesta leppisjerseystä koossa 98cm (vastaa lähinnä tuota 2-3-vuotiaan kokoa pidennetyllä helmalla).  

Crafterhours blogin kautta ilmaiseksi tulostettavissa oleva mekkokaava on yksinkertaisuudessaan kaunis ja pisti silmääni Lillaphantin versiona jo kesäkuussa. Harmi kyllä, kesäkelit ovat tänä vuonna olleet harvassa, joten mekko on ehtinyt päälle vasta kertaalleen. Onneksi helmassa on mukavasti mittaa eli uskon ihanuuden pääsevän neitokaisen päälle vielä ensi kesänäkin. 

Kesäkimara

Koska tämä bloggaustahti ei tunnu kesän kuluessa kiihtyvän yhtään, laitan nyt viimeksi lupaamani kollaasin osasta kesällä valmistuneita vaatteita - ilman suurempia jorinoita.

Tunikoita neidille. Pitkillä ja lyhyillä hihoilla ja eripituisilla helmoilla. Keltaista, apilaa, pilkkua, pandaa ja jätskiä - kesäiloa monen monta kiloa. Kahden pohjana Ottobren Dreamland, kahden Mail express - muokattuna tietysti. Erityismaininnan ansaitsee vasemman alakulman Mekkotehtaan Riine iki-ihanasta retrotyynyliinasta kasattuna. Monessa blogissa kehuttu kirja saa tältäkin suunnalta ylistystä. Harmi vain, ettei tyttö itse (ainakaan vielä) ole kovin suuri puuvillamekkojen ystävä. Täytyy varmaan kokeilla trikoosta..!?

Onnistunut ikuisuusprojekti

Vihdoin nämä farkut ovat valmiit - ja kylläpä olenkin harvinaisen ylpeä lopputuloksesta! Leikkasin omista, paikoitellen jo kauhtuneista suosikkifarkuista Ottobren Slim leg (6/2011) kaavan pohjalta housukappaleet jo alkuvuoden pakkasilla, mutta hankalan oloiset ohjeet ja inspiraation puute johtivat projektin hautautumiseen. Kesän kynnyksellä sain vihdoin ja viimein puhtia työn loppuunsaattamiseen. Ohjeet olivat edelleen hankalat ymmärtää (ottaen huomioon, etten ole koskaan tehnyt olohousuja ja leggareita kummempia alaosia), joten päätin soveltaa - ja tässä lopputulos: melko lailla täydellisesti istuvat farkut.

Kaavasta poiketen jätin sekä reisi- että etutaskut ja vetskarin pois ja korvasin etuosan vyötärökaitaleen resorilla.Lisäksi tikkasin punaiset tereet saumakohtiin piristykseksi. Näissä pöksyissä tuli siis koeteltua omaa luovuutta ja uskallusta toimia ilman ohjeita. Ainakin tällä kertaa se kannatti, lopputulos on mielestäni kivempi kuin alkuperäisten housujen malli.

Kuten ehkä huomaatte, ensimmäiset kuvat on otettu vasta yhden päivän käytön jälkeen eli farmarit näyttävät varsin ryppyisiltä.. En ole laiskana myöskään jaksanut käsitellä kuvia, muuten olisi varmaan jäänyt koko postaus tekemättä. Huomaa, ettei näin töiden ohella ja kesäaikaan oikein ehdi bloggaamaan, vaikka mieli tekisikin. Jonkin verran uusia käyttövaatteita on kyllä valmistunut, joten seuraavalla kerralla saatan tehdä pelkän kuvakavalkadin ja jättää sepustuksen vähemmälle.. Näistä farkuista piti kuitenkin saada oma selostuksensa, sen verran suuri riemuvoitto tällaisen ikuisuusprojektin onnistunut valmistuminen on!

Onko teillä paljon keskeneräisiä ompeluksia ja mistä saatte inspiraation niiden valmiiksi saattamiseen (vai saatteko)?!

Tallinnan tuliaiset

Teimme tänä viikonloppuna kuuden hengen voimin paikallisen "ompeluseuran" risteilyreissun Tallinnaan. Matkaan lähdettiin perjantai-iltana Viking XPRS-laivalla. Illalla vähän irroteltiin, kun kerrankin päästiin matkaan ilman lapsia ja miehiä. Aamulla vastassa oli tuhottoman aikainen herätys ja maihinnousu Tallinnaan. Emme onnistuneet löytämään lauantaiaamuna kello seitsemältä yhtään avointa kahvilaa, joten lähdimme tallustamaan käsityöihmisten keskuudessa legendaariseen maineeseen nousseen Karnaluks-tukun suuntaan. Aamupalatarpeet saimme sitten ostettua paikallisesta ruokakaupasta ja pidimme pienen piknikin ennen kauppoihin ryntäämistä. Keli oli onneksi mitä suosiollisin: sopivan lämmin ja puolipilvinen ilma mahdollisti kiireettömän kuljeskelun ympäri kaupunkia. Näin jälkikäteen täytyy todeta, että jaloista kyllä huomaa, että on käyty..!

Ja sitten niihin tärkeimpiin eli tuliaisiin. Karnaluks on tunnetusti oikea ompelutarvikkeiden paratiisi ja sieltä olisi voinut ostaa kassikaupalla lankoja, neuloja, vetskareita, nauhoja ja silityskuvia. Olin kuitenkin tehnyt etukäteen ostoslistan ja pyrin pitäytymään vain oikeasti tarpeellisissa tavaroissa. Ehdottomasti onnellisin olen uusista kangassaksistani, sillä tähän mennessä olen leikellyt kankaita ihan tavallisilla Fiskarsin yleissaksilla. Nuo saksalaiset Finnyt kuuluvat olevan kehutut ja päihittävät varmasti aiemmat pelivälineeni! Hintaa tuolla setillä oli vain vajaa 16e eli siinäkin mielessä oli varsin onnistunut ostos (Suomessa vastaava setti erikoistarjouksessa Ompelijanmaailmassa 20e + postikulut). Lisäksi Karnaluksista tarttui matkaan Organin neuloja (n.2e per paketti), pari välttämättömintä rullaa saumuri- ja ompelukonelankoja sekä muutama silityskuva. Tuolle ihanalle Nalle Puhin päälle on jo sijoituspaikka tiedossa - sen näette toivottavasti valmiissa vaatteessa viimeistään alkusyksystä..! 

Karnaluksin jälkeen siirryimme samassa Valge Maja -nimisessä rakennuksessa sijaitsevaan Abakhan -käsityöliikkeeseen. Suuri kangaskauppa, joskaan ei kooltaan yhtä valtava kuin Karnaluks. Täältä löytyi sitten niitä kankaitakin (Karnaluksissa oli kyllä pieni valikoima puuvilloja ja pellavia, mutta niille ei tällä kertaa ollut tarvetta). Ihana jätskikangas on II-laatuista interlock-trikoota (reunoissa värivirhettä) ja vihreä-valkoraidallinen ihanan tuntuista neulosta, molemmat palalaarista 12e/kg. Lisäksi Abakhanin nappihylly oli täynnä ihanuuksia, joista matkaani tarttuivat vain nuo suloiset leppikset (n.1e/kpl). Myös nauhoja oli kohtalainen valikoima ja tuota mainiota pyykkinarukuviota nappasin mukaan kaksi metrin pätkää. Kaiken kaikkiaan olen oikein tyytyväinen ostoksiini ja pysyin kuin pysyinkin alkuperäisessä budjetissani..! :)

Nyt ei muuta kuin uusia ompeluksia kehiin - muutama kiva juttu on jo syntynytkin, toivottavasti ehdin bloggaamaan myös niistä lähiaikoina! 

Hyvää alkavaa juhannusviikkoa kaikille!

PS. Kiitos Jennille mainiosta Tallinnan käsityökauppojen listauksesta, jonka pohjalta reissu suunniteltiin!

1 + 2 = kesäsetti

Sain kuin sainkin siskon perheeseen matkaavan kesäsetin vihdoin valmiiksi - paidat ovat olleet vain helmakäänteitä vaille jo kuukauden päivät, shortsit aloitin viime viikolla. Tällä kertaa muhittelu tuotti toivotun lopputuloksen: kaikki setin osat onnistuivat mielestäni hyvin ja yhdistelmistä tuli sopivan värikkäät!

Ihanat LiandLon kuosikankaat Royal-tuotteelta, hihojen pilvet JNY:n ja shortsien ohut joustis Saksasta. Kaavana paidoissa Ottobren Sulo (3/2010) ja shortseihin testasin uusimman lehden kaavaa, tosin jätin taskut ja nyörit pois ja ompelin vyötärölle kiinteän kuminauhan. Setin koko noin 86/92cm, toivottavasti on passeli 1,5-vuotiaalle käyttäjälleen.

Seuraavaksi vuorossa on vastaava 2+1-setti isoveljelle - paidat on jo tehty, mutta housut vielä puuttuu. Lisäksi olen tilannut ja vaihdellut kankaita kiivaaseen tahtiin, joten kaappi pursuaa ompelua odottavia ihanuuksia. Inspiraatio ja ideat ovat palanneet, nyt kun vain ehtisi ommella..!

Keltaista kesään

Työntäyteinen toukokuu on verottanut ompeluaikaa luvattomasti ja ehdin nippa nappa postaamaan toistamiseen ennen kesäkuun alkua. Muutama muukin perusvaate on kyllä valmistunut, mutta kuvaaminen on jäänyt. Ehkä ensi kuussa paremmalla ajalla..?!

Tässä keltaisessa kesäsetissä komeilevat Ikasyrin osastolta lapsimessuilta hamstrattu PaaPiin leijonatrikoo perusteepparin muodossa sekä (ainakin kangashamsterien perusteella) kultaakin kalliimmasta apilajoustiksesta taiteiltu hellehattu. Hatun kaavana Ottobren Sunny Fields muokattuna, tykkään kovasti! Housut muuten ovat jo aikaa sitten valmistuneet, mainioiksi todetut joustofroteepöksyt.

Riemullinen runoratsu

Pitkästä aikaa aihetta bloggaamiseen: ihanasta Selian runoratsujoustiksesta puhvihihainen paita neidille. Ja mikäs sen mukavampi hetki postaukseen kuin Äitienpäivän ilta - onnittelut lienevät paikallaan kaikille meille arjen sankareille! Arkista aherrusta on koko toukokuun alku ollut ainakin täällä ja se näkyy myös ompeluajan vähyytenä: mies on aloittanut kesäkauteen ajoittuvan vuotuisen töurakkansa ja itsekin käyn työharjoittelussa keskimäärin neljänä päivänä viikossa, joten saumuri saa lähinnä pölyttyä omassa nurkassaan.. Yritän kuitenkin pitää blogin pystyssä ainakin toistaiseksi, niin tulee talletettua omia ompeluksia. Kiitos vain kaikille teille, jotka olette jaksaneet ompeluksiani seurata ja kommentoida - palaute piristää aina päivää kummasti!

Kuten moni muukin bloggaaja on todennut, tämä joustofrotee on aivan mahtavaa niin kuosin kuin laadunkin suhteen! Raaskin ostaa tätä vain pienen palasen ajatuksena tehdä tytölle kesäksi t-paita. Kun kangas saapui tajusin sen paksuuden ja totesin haluavani siitä mielummin pitkähihaisen version. Tarkan mittailun ja asettelun seurauksena sain kuin sainkin aikaan pitkähihaisen laittamalla leveät hihansuuresorit, jotka muuten antavat mielestäni kivasti ilmettä puserolle. Tosin oli erittäin lähellä, ettei käynyt köpelösti: koska kangasta oli niukalti, tuli mallista tyköistuva ja ensimmäisellä sovituskerralla aluspaidan kanssa tuntui, ettei puseroa saa edes puettua päälle. Tyttö valitti heti, että kiristää. Olin jo varma, että joudun laittamaan ihanuuden heti kiertoon (ja jään itse ilman uutta paitakangasta, koska se on jo loppuunmyyty), mutta onneksi uusi yritys ilman aluspaitaa toi toivotun lopputuloksen: melko joustamaton paita on aavistuksen hankala pukea, mutta päälle asetuttuaan istuu kuin nakutettu!

Onneksi tyttökin oli ihan tyytyväinen lopputulokseen ja piti paitaa kiltisti päällään melkein koko päivän. Kaavan pohjana siis uusimman Ottobren Hoops-trikooteeppari, leveys koosta 98cm, pituus  koosta 104cm ja on siis juuri sopiva kokoa 92/98 käyttävälle.

Rivitalot hupparissa

Edellisen postauksen hyvin onnistuneen maatilahupparin innoittamana päätin tehdä toisen trikoohupparikokeilun. Kankaaksi valikoitui ihana Liandlon rivitalokangas, jonka pariksi sopi hienosti yksivärinen kirkkaanoranssi jersey. Tämänkin hupullisen tunikan kaava muokattu Ottobre 1/2005 nappilistapaidan pohjalta, koko n.98cm. Malli muistuttaa aiempaa selvemmin perinteistä hupparia, koska lisäsin alareunaan suikaleen oranssia trikoota pusakan pitkäikäisyyden takaamiseksi - ja välttääkseni kaksoisneulatikkauksen..

Paidan kaveriksi sopii aiemmin valmistuneet oranssit velourpöksyt ja löytyipä varastoista vielä sävyyn sopivat kam-nepitkin. Tyttö on nyt vallan ihastunut huppuihin ja haluaa pitää hupun tiukasti päässään aina kuin mahdollista. Voi siis olla, että näitä hupullisia trikootunikoja syntyy jatkossakin, sen verran kiva malli tästä on muodostunut! Seuraavaksi kuitenkin teidossa perinteistä t-paitaompelua sekä omalle tytölle että siskonpojille lähestyvää kesää silmällä pitäen. Josko se kadoksissa ollut ompeluintokin alkaisi kevään myötä löytyä..!?

Eläimellistä menoa

Vauhdilla tuntuvat viikot menevän ja ompeluaika on ollut vähissä. Jotain on kuitenkin valmistunutkin, vaikka blogissa on ollut hiljaista. Tässä pari eläinaiheista paitaa: huppumekko neidille sekä dinosaurusteeppari kummipojalle. Molemmat olivat saajilleen oikein mieluisia, mikä lämmittää kyllä kummasti ompelijan mieltä! =)

Tämän setin pohjana on JNY:n salaisesta paketista kotiutunut maatilatrikoo, johon tyttö tykästyi kovasti. Hupullisen tunikan kaava on oma sekoitus eri Ottobren kaavoista, koko noin 92/98cm. Hihat ovat JNY:n auringonkeltaista jerseytrikoota, jonka sain paikallisilta kangasvaihtareilta. Asun täydentävät tummanvioletit perusleggarit. Kokonaisuudesta tuli tosi kiva, paljon ihanampi kuin uskalsin toivoakaan!

Ja tämän teepparin innoittajana oli vastikään 3 vuotta täyttänyt kummipoika, josta on sukeutunut kova dinofani. Znokin Jurassic-trikoota ei ole tällä hetkellä Suomessa myynnissä, mutta erään turkulaisen kangashamsterin varastoista löytyi onneksi sopiva palanen lahjapaitaan. Kaavana Ottobren More Grey, hihojen tähti-interlock kaverin Michas-paketista ryövättyä.

Vink*vink!

Onpas täällä blogirintamalla ollut aika hiljaista viime aikoina, pahoitteluni. Muutamia uusia juttuja on valmistunut, mutten vain ole ehtinyt niitä postaamaan - jotenkin on ollut kaikenlaista ohjelmaa ja toisaalta en ole iltaisin saanut aikaiseksi. Täytyy myöntää, että ompeluinspiraatiokin on tällä hetkellä vähän hukassa, vaikka ihania kankaita tulee tilailtua ja suunnitelmia niiden käyttämiseksi on kyllä.. Ihme ja kumma, se varsinainen leikkaa-liimaa-askartele -osuus ei vain nyt iske - miksiköhän!? 

Tämä ihanuus on ollut työn alla jo pitkään ja pääsi vihdoin ja viimein käyttöön - sopivasti keväisten kelien alettua! Muru Designin Vink*-neulosta sain hamstrattua Kestovaippainfon kirpputorin kautta ja se on kyllä ihana kangas. Tämä oli toinen hupparini - tai oikeastaan takki, sisällä on vuorena paksuhko fleece ja malli on suunniteltu ulkoilukäyttöön. Kaava on muokattu Ottobre 6/07 Pikku Aaveen fleecetakin pohjalta ja apuna ompelussa käytin hyvää Tosimummon takkiohjetta. Pieniä mutkia tuli matkaan, mutta lopputulos on ilokseni varsin onnistunut - ja se tärkein: tyttökin tykkää!

Hihansuihin laitoin resorin, minkä pitäisi pidentää käyttöikää. Takki on jo nyt käyttökelpoinen, mutta aavistuksen reilu, ehkä lähinnä kokoa 98cm. Menee varmasti vielä syksyllä, ehkä jopa ensi keväänä. Yritän lisäillä jossain vaiheessa sovituskuvaa, kunhan päästään kauniilla ilmalla ulkoilemaan.

Alaosat ja oloasut

Laitetaanpa tänne välillä tällaisia itselleni valmistuneita perusjuttuja. Ompelen lähinnä lastenvaatteita, mutta helppoja perusvaatteita uskallan tehdä myös aikuisten koossa. Nyt kesää varten aion kyllä kokeilla jotain uutta kaavaa ja tehdä ainakin muutaman tunikan tai t-paidan itselleni! Aikuisten vaatteisiin tarvitaan vaan niin hurjasti kangasta, enkä raaski ostaa mitään kalliimpia trikoita, jollei malli olekaan ihan täydellinen..

Tässä nyt yhdet lökäpökät, jotka tein Jätti-Rätin luumunvioletista trikoosta. Malli on muokattu Suuren Käsityölehden 1/2012 joogahousujen kaavasta sivusaumattomaksi ja lahkeet leikkasin täyspitkiksi. Hauska ja helppo projekti! Alkuperäinen malli on todella löysä, tein kokoa pienemmän kuin normaalisti sekä kavensin lahkeita kaavoja yhdistäessä - silti näistä tuli aivan riittävän rennot. Ja ovat mukavat päällä, tykkään!

Tämän simppelin apilajoustishameen surautin jo viime kesänä, mutta laitetaan nyt siitäkin kuva - kesää ja vihreää nurmea odotellessa..! =)

Satumainen kesätunika 1-2-3

Sain kangasvaihdossa palan Nanson "satukaupunki" eli Kannan sola -trikoota jo viime vuoden puolella. Kangas ilmaisi heti halunsa päätyä kesäiseen tunikaan. Ja nyt oli aika ommella se. Kaavaksi olin ajatellut Ottobren (1/09) Kukkopilli-raglantoppia hieman muokattuna, mutta valitettavasti pala oli sen verran nafti, ettei kangas riittänyt ihan niin liehuhelmaiseen ja -hihaiseen malliin. Päädyin lopulta käyttämään mallin pohjana Dreamland-tunikaa (4/11), tosin pääntien toteutin ompelemalla kujan kuminauhalle (framilon-rypytyksen ja kanttauksen sijaan). Hihansuut ja helman huolittelin kolmilankaisella rullapäärmeellä - tulipa vihdoin opeteltua senkin käyttö kunnolla.

Samalla tämä tunika toimii ensimmäisenä osana Kajan maaliskuiseen 1-2-3 haasteeseen, jossa tarkoitus on haastaa itsensä ompelun saralla. Ensin ommellaan jotain tuttua ja itselle helppoa - minun tapauksessani tämä tunika. Toisessa vaiheessa harjoitellaan jotain sellaista, minkä kokee vaikeaksi tai mitä ei ole aiemmin tehnyt. Itse aion treenata vetoketjua ja napinläpiä. Viimeisenä toteutetaan vaate, jonka tekemiseen käytetään toisessa vaiheessa opeteltuja taitoja JA joka sopii yhteen ensimmäisen projektin kanssa. Minulla on kaapissa odottamassa omista farkuista leikatut housukappaleet, joista olisi pitänyt saada aikaan neidille farmarit, mutten vielä ole uskaltanut käydä projektin kimppuun. Nyt on ainakin hyvä syy haastaa itsensä ja oppia uutta - lähtekää tekin mukaan! =)

Ensimmäinen tunnustus

Kiitos tunnustuksesta, Made for Apes!

Tässä pitäisi siis kertoa seitsemän satunnaista faktaa itsestään:

1. Toivun parhaillaan oksennustaudista - yök!
2. Rakastan hyvää ruokaa ja kaikenlaista herkuttelua.
3. Toivon pääseväni kesällä 5-vuotishäämatkalle.
4. Olen luonteeltani ikuinen opiskelija.
5. Nautin käsillä tekemisestä mutta olen todella huono piirtämään.
6. Olen ollut töissä numerotiedustelussa.
7. Harrastaisin mielelläni liikuntaa, jos vain saisin aikaiseksi...

Sitten tunnustus pitäisi jakaa kymmenelle parhaalle blogille, mutta listaan nyt viisi (koska monta ihanaa blogia on tämän tunnustuksen jo saanut):
Ikuinen vauvakuume
Kissankulma
Väkerryksiä
PamPau
Tassunjälkiä

Twinklen Rockefeller Sweater

Joskus valmistuu jotain äidillekin. Tämä ikuisuusprojekti sai alkunsa jo viime talvena - siis yli vuosi sitten. Mutta nyt se on vihdoin ja viimein valmis! Saanko esitellä: Rockefeller Sweater ihanasta Wenlan Chian neulekirjasta Twinkle's big city knits. Kirjassa on upeita, muhkeilla langoilla ja paksuilla puikoilla toteutettavia neuleita. Viimeistään tämän projektin kohdalla tajusin, että paksut puikot ja langat ovat se mun juttu: saan joskus jotain valmiiksikin..! Itselläni neulominen on kausittaista ja moni työ jää alkuinnostuksen jälkeen kesken. Isoilla puikoilla neulottaessa tulee nopeasti valmista - jollei tarvitse esimerkiksi purkaa kaulusta kahteen kertaan, kuten tämän takin kanssa kävi.. Ainoa ongelma on viimeistely: mitä vähemmän ompelemista vaativia saumoja, sen parempi. Tässäkin pyrin saamaan kasaamishommat minimiin neulomalla hihat pyörönä magic loop -tekniikalla. Myös etu- ja takakappaleet neulottiin yhtenäisenä, joten vain hihat piti istuttaa. Hihat pääsivät paikoilleen "jo" pari kuukautta sitten, mutta puiset napit sain hankittua vasta viikko sitten.

Ihanan pehmoinen ja lämmin neule on Araucanian ylellistä luonnonväristä Azapa-lankaa (merinoa, alpakkaa ja silkkiä), jota ostin aikanaan Englannin e-baysta. Mallia muokkasin alkuperäisestä: koska  käyttämäni lanka on Twinklen omaa Soft Chunky -merinoa ohuempaa, neuloin muistaakseni 9-10mm puikoilla (ohjeen 12,5 ja 15 sijaan). Jätin taskut pois ja tein nurjan tilalle sileää neuletta. Lopputulos on siis melko erilainen kuin alkuperäinen malli, mutta kyllä tämä esikuvaansa muistuttaa - ja istuu hyvin! Täytyy sanoa, että olen kyllä aika tyytyväinen itseeni.

Värikäs pupusetti

Vielä ehdin saamaan yhden asukokonaisuuden valmiiksi ja blogiin asti ennen kuun vaihtumista. Tämä värikäs puputunika syntyi fb:n kangashamstereista vaihdossa saadusta Ikasyrin mustapohjaisesta pupujerseystä ja sen kanssa pirtsakasti yhteenspoivasta porkkananvärisestä trikoosta. Kaveriksi vielä Saimit Saksasta tilatusta oranssista velourista ja kevään väripläjäys on valmis! =)

Last, but not least, of my De-Stash February projects: Rabbit tunic (lovely fabric from Ikasyr) and orange velour pants. Colourful and perky!

Unikaveri Poby

  

Pikkuneiti on jo kova piirrettyjen ystävä ja tykkää monien muiden ohjelmien ohella myös Pororo-sarjasta. Äidin opetellessa applikoinnin saloja Tikbumsan blogin ohjeella, ihasteli tyttö kuvissa näkyviä hienoja pingviinipaitoja. Pororo-pingviini tuntui tällaiselle aloittelijalle turhan hankalalta hahmolta toteuttaa, mutta jääkarhu Poby löysi tiensä raidalliseen yömekkoon. Pobyn kuvan piirsin netistä löytyvien värityskuven pohjalta ja mekon kaavana on Ottobren (6/2009) Mocking Bird hieman lyhennettynä. Kokeiluluontoisen yökkärin kankaat on Jätti-Rätistä, hihansuihin laitoin resorien tilalle mekossa käytettyä raitatrikoota. Applikointi onnistui kohtalaisen hyvin, tosin parannettavaa on vielä. Tuon suun olisi voinut toteuttaa eri tavalla ja eri värisenä, mutta laiskana tyydyin mustaan "viivaan". Pohjan raidat paistavat hieman applikoinnissa käytetyn valkoisen velourin läpi, mutta eipä tuo käytössä haittaa. Pääasia, että tyttö tunnisti hahmon heti Pobyksi ja lupasi laittaa pyjaman yöksi päälleen. :)

A nightgown with a polar bear appliqué (Poby from the animated tv-series Pororo the Little Penguin). Pretty satisfied with the result although I must confess I'm only a beginner in the art of application..